Ei ole koskaan aikaisemmin tätäkään tapahtunut – selkä on totaalisen jumissa. Syynä mahdollisesti kuvauspäivän kylmä viima ja vaikeassa asennossa kykkiminen? Mutta eilinen meni heinäseipään nielleenä ja tänään onneksi lääkitys on jo auttanut… Tosin törmäilen huonekaluihin puolikoomassa, mutta selkä tuntuu paremmalta 
Jostain syytä olen kuitenkin kohtuullisen onnellinen. Johtuuko se siitä, että rakas tyttäreni palasi pitkältä matkalta vai siitä, että intohimoni hämärä kohde on niin… noh, intohimoinen. Ahh.
