Solmukohta elämässä? Valinnan paikka? Varmaankin niin. Miten mä aina osaankin suunnistaa kohti typeryyksiä… vai typeryksiä? Vai olenko mä itse se typerys? Tiedän, että pitäisi vain kirjoittaa tämäkin asia auki, mutta kun en ole valmis siihen ratkaisuun, joka sieltä sitten aukeaa.
Pitkä, pitkä perjantai. Huomisaamuna jo sitten onneksi ihan muualla, ehkä ratkaisut kypsyvät siellä. Chant, pray, breathe.
Ei ole hyviä asioita, eikä huonoja asioita – on vain asioita. Me itse annamme odotuksillemme arvot. Tämä ‘lifesaver’ toimii tänäänkin.
Yllättäen kävin kuitenkin odottamaan jotain, jolle olin pukenut ‘hyvän asian’ vaatteet, ja nyt olen pettynyt. Siitäs sait, kun et omaa mottoasi noudattanut… Kaikki on kuitenkin yhä edelleen niin kuin eilenkin – hyvin.
Benkun ‘ihmeparantuminen’ jättää tietysti jokusen kysymysmerkin, mutta who cares? Liekeissähän se on. Kotimaamme komein (?) kalju, Kähkönen, komppaa kunnioitettavasti. Kuinkas mua btw jännittää näin paljon?
